Kuten näkyy, tämä muori on käyttänyt viime päivät todellakin omiin puuhiinsa ja niinpä meillä kuuluukun kumman usein jotain seuraavan kaltaista: "Älkää tytöt vetäkö niitä vilttejä/pehmoleluja/vaatteita/tms. pitkin lattiaa, kun äiti ei ole imuroinut..." ;)Mutta siis jämäpaloista Cécile trikootunika, Ottobresta 3/2009. Ja todellakin jämäpaloista, valkoinen resori laatikon uumenista, raidallinen trikoo jouluinen mummin palakaupan löytö ja kukkakangas A:n kevättakin vuorta.
Kukkakangas meni vielä niin tiukille, että etukappaleelle piti tehdä sauma ja tere. Olisi vaan saanut olla alempana, nyt tuo on sen verran jäykkä, että kumilankapoimutus ei oikein pääse esiin...
Mutta vihdoinkin myös tuo kaitalehuolittelu alkaa sujua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti