Eli villasukat, vihdoin ja viimein. Mie olen kai aloittanut nämä joskus viime keväänä, kun tarvitsin pitkän farkkuhameen kanssa pidettäviä villasukkia, jotka peittäisivät sen karun tosiasian, että mie inhoan sukkahousuja. :D Elokuiselle Tanskan matkalle mie kuitenkin tarvitsin näistä puikkoja, joten... Nyt viime viikolla ihan jotain muuta etsiessäni törmäsin sukan tekeleeseen.
Toinen oli valmiina, toinen puolivälissä vartta. Valmiina olleenkin kohdalla mie rupesin epäröimään, onko teräosa liian löpö! :D Vuorokauden (!) asiaa pohdittuani, tulin siihen tulokseen, että on. Jos kerrankin tekee jotain itselleen, sen on oltava Täydellistä! Varsinkin, kun lankana on jotain niin ihanaa (ja silti edullista) kuin Garnstudion Drops Fabel ja jos kerran tekeleeseen on viitsinyt tehdä varret, joiden pituus on lähemmäs polvea.
Tässä tapauksessa toinen kerta toden sanoi ja mie sain terästä istuvan. Ei muuta kuin purkamaan ensimmäistä versiota ja siihenkin uusi terä. Tässä ne on: itselle rakkauvella neulotut!
Koska "jalassa" kuvaan ei mahtunut täysi pituus, piti sukasta ottaa silti ihan "oma kuva". :D Varsi on pelkkää joustetta, mie totesin, ettei pitsit olisi ehkä päässeet oikeuksiinsa kirjavan langan kanssa? Eli jalattomana sukka näyttää kohtalaisen hassulta. :D
