... heppaa toisillekin!

Heppakankaat iski minuun heti kun ne näin ja tytöt saivat valita itse mieleisensä. V otti samaa kuin minä, A lempiväriään lilaa. E sai nyt aluksi lilan jämistä itselleen, ruskeapohjaistakin on edeleen, joten ehkä siitäkin.

V: asu on Lucky Cat (Ottobre 1/20013) pitkillä hihoilla ja leggarit muistaakseni syksyn Ottobresta, koko 128cm ilman sauamanvaroja.

Tämä on kiva tunikan kaava, antaa mahdollisuuksia monenlaiseen kankaiden yhdistelyyn. Varmaan tällä ja viime vuoden Mail Expressillä tulee jokunen kesätunikakin tehtyä. 

A tahtoi jo vanhemmasta lehdestä (4/2009) Striped Yoke -paidan ja siihen yhdistin Minnie -tunikan (6/2010) helman, leggareiden kaava sama, ilman saumavaroja tällä kertaa, koko noin 128cm (kavennettuna ja pidennettynä ja vähennettynä ja ynnättynä...).

Tähän paitaan tykästyin kanssa! Sopivan kapea meidän tytöille ja taas mahdollisuus kankaiden yhdistelyyn sekä simppeli, mutta näköä tuova kaula-aukko. Joka muuten tehdään samalla "uudella" tavalla kuin uusimman lastenlehden Formal or Fun -paidan. ;) 

E sai Autumn Bouquet -tunikan ja Rainy Sky -leggarit (Ottobre 4/2012), koko 74cm.

Noista leggareista tuli kyllä heti miun suosikit! Ihanasti tilaa sekä vaippapepulle että pienille polville! Eikä istuessakaan ole lahkeet puolisääressä, vaan laskeutuvat nätisti nilkkaan saakka.

"Leijonaa mä metsästän..."

A:lle ja E:lle aplikoin vielä kankaasta leikatut hepat piristykseksi, A:lle hihaan ja E:lle rintapieleen.

Nyt kelpaa samistella!

Ihan itelle!

Siitä on vissiinkin kuutisen vuotta, kun olen viimeksi itselle jotain ommellut. Miehen isoisän hautajaisiin tein hameen. Tällä kertaa vähän iloisempi aihe, imetystunika. Kaava on Loving (Ottobre Woman 2/2009). 

Imetysaukkoja suurensin aika reippaalla kädellä, niin reippaalla, että taitava kaivata vähän framilonia tueksi. 

Seuraavaksi saksien ja paininjalan alla on loput heppakankaat, A:lle ja E:lle lilasta tunikat ja leggarit, V:lle tästä samasta ruskeapohjaisesta, mutta yksivärisen vaaleanpunaisen kanssa.

Hannua ja Kerttua

Kuten edellisestä postauksesta voi päätellä, kangasta riittää. Mutta onneksi sain kuitenkin myös valmiiksi jotain, nämä Hannut ja Kertut koko poppoolle.

Neiti E:lle Muksis-tunika ja Hupsis-housut (Ottobre 1/2009), koko 74cm. Mikä lie älynväläys, että vauvan tunikaan valkoiset resorit bataattisuuhun tungettaviksi...

Pikku pöllönpoikanen!

Muksis sai Hupsisten taskun.

Norsunauhaa peppuun! 

A sai Orvokki -paidan samasta lehdestä, kokoelmakaava: leveys 122cm ilman saumanvaroja, hihan pituus 134cm, rintakappaleiden korkeus 128cm ja helmaan pituutta sopivasti. 

Koitin asetella kankaan niin, että sain sekä Hannun ja Kertun että piparkakkumökin etukappaleelle.

Kuvaushäiriköt iski!

  V valitsi kaavaksi Minnie-tunikan (6/2010), leveys 122cm, ilman sv ja pituudet 128cm.

Pahoittelen jälleen kerran kuvien värisävyjä, näillä korkeuksilla ei aurinko vielä(kään) paista niin pitkään tai korkealta, että näistä saisi kirkkaita! Tosin tunnustan myös tällä kertaa sen, että en malttanut odottaa huomiseen. "Mutta huomiseksi on luvattu lumisadetta, ei se sen parempi ole!"

Kangasfiilistelyä

Pitää vaikka vähän fiilistellä, jos ei ompelemaan saakka edistykään.

Näistä leikkelin tänään jo kaikille kolmelle:

A ja V sai kumpikin valita mieleisensä heppakankaat, lila A:lle ja punaruskea V:lle:

Näistä ajattelin itselle (NIIN, itselle!):

Kaikile kolmelle, isommille enemmän väriä ja vähemmän printtiä, mutta saa nyt ekaluokkalaisella vielä olla ihan kuvioitakin!

Ja vielä V:n velourhuppari, resorin väri on auki...

Joulu meni jo...

... mutta vielä on joululahjat esittelemättä. Koska kuvankäsittelyameeba iski, esittelen ensin miun itteni saamia juttuja. ;)

Eli ekaluokkalaisen esikoisen tekemä pöytäliina. <3 Melkoisen huolellista ja tarkkaa työtä, sanoisin. Ja ihana opettaja, joka luottaa lasten kykyihin ja tahtoo ja jaksaa tällaisia tehdä.

Hieno on myös 5-vuotiaan päiväkodissa tekemä pannunalunen:

Monella tapaa voi tuikunkuoria hyödyntää. :)

Tosin tässä kävi niin, että kun aluen päälle laitettiin ensimmäinen lämmin astia, sulatti se steariinit kuorien pohjasta pöytäliinalle. Onneksi siihenkin on keinot ja eiköhän liinasta tule vielä ihan käyttökelpoinen. Pitänee laittaa alunen vaikka talouspaperin päälle ja siihen kattilallinen kiehuvaa vettä, jospa se sulattaisi loputkin...

Dalahästar

Näin Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi. ;) Ottobrella käydessä tykästyin näihin kankaisiin ja koska olen tykästynyt myös Lillestoffen kankaiden laatuun, nappasin kumpaakin puoli metriä. Puoli metriä! Ajattelin kai vain E:tä. Kotona tajusin, että noista tulee kyllä E:lle sitä ja tätä ja jaksaako kuitenkaan kovin montaa vaatetta samasta... Jospa isoille tytöille kuitenkin jotain. Mutta voi puoli metriä. Meni hiukan palapeliksi. Mutta sainpas!

Tämän verran jäi kangasta jäljelle ja niin kovetin itseni, että vaikka olisihan tuosta vielä jonkun hepan saanut applikoitavaksi, niin kaikki nuo suureelliset palaset heitin roskiin! :D

Mutta siis tytöille hoikan lapsen paita/tunika (Ottobre 4/2012), ilman huppua ja vetoketjua, mutta kapeilla resorihihoila. Hiharesoreihin kokeilin tasosaumaa ompelukoneen overlock-ompeleella. En aivan rakastunut, mutta mukavahan se vaihteeksi oli. Saumasta tuli kiva, mutta ompeleesta en tykännyt, ehkä vanha kunnon hunajakenno olisi parempi. E sai jälleen kerran Happy Squirrelin (Ottobre 1/2012). Tykkään siitä aivan hirmuisesti, vaikka kangastahan siihen menee enempi. Resorit on hiukan kokoelmaeriä, mutta aika kivasti sain ne sopimaan kankaaseen. Bodyn alareunus nyt ei onneksi näy muuta kuin pyykkääjälle ja vaipanvaihtajalle.

Tuo kangashan käy monen värisen alaosan kanssa, V:llä tuossa kuvassa päällä miun omista stretchfarkuista tekemät farkkuleggarit (Ottobre 4/2012) ja E:llä mielessä oli erityisesti syksyiseltä Tukholman risteilyltä ostetut Älskling -potkuhousut.

Juhlaan

Jos jonkin näköistä kuoroesiintymistä ja joulujuhlaa kun on tiedossa, niin pitihän sitä vähän uusia helmojakin tytöille ommella... Kuvia on enempi ja vähempi, mutta ehkä se siitä silti. Kuvan ottoa vaikeutti ensisijaisesti valaistusolosuhteet, mutta myös mies ja E. Kuten vaikka näissä kuvissa.

Mutta tässä siis asukokonaisuudet, V:llä uusimmasta Ottobresta (6/2012) Sulkamekko ja A:lla Button up -pusero sekä Double layer puolihame (Ottobre 8/2008).

Koska kumpikin tyttö oli kovin väsyksissä kuvia otettaessa, otin seuraavana päivänä vielä sen lyhyen valoisan hetken aikaan kuvia henkarissa roikottaen. Ensin vaikka tuo V:n mekko.

Näpräsin rusettirivinkin ja laitoin niihin Nappikauppa Punahilkasta tilaamani päällystettävät napit keskussolmuiksi, vaikka ohjeessa ei solmuja ollutkaan. Vähän samaa ilmetta A:n asun kanssa. :) Nappihommat oli kyllä niin kivoja ja hauskoja, että oikein harmitti, kun en tilannut paria nipsiä kanssa, että olisi saatu samaa settiä myös päävärkit.

A:n puserossa on nappilistaa hihansuussa ja kumilankapoimutuksia rinnan kohdalla sekä olkapäällä.

Hameeseen otin tavallisia puuvillakankaita, vähän ohuemmista ja laskeutuvammista olisi ehkä tullut kauniimpi lopputulos.

Mie meinasin saada noiden nappilistojen kanssa paniikki-, hyperventilaatio-, epätoivo- ja ahdistuskohtauksia. Miten ikinä ne muka olisi mahdollista saada siististi. Kunnes tein Keksinnön. Leikkasin kaksipuoleisesta liimaharsosta kaavan mukaan valmiin nappilistan kokoiset suikaleet ja silitin ne noihin kankaan kappaleisiin.

Kun heti silityksen jälkeen poisti paperin ja käänsi saumavarat liimaharson päälle, ne aika kivasti tarttuikin liimaan kiinni sen ollessa vielä vähän lämmintä.

Sitten vaan silitin nappilistat kiinni hihansuihin. Vähän varmistelin kulmen siisteyttä nuppineuloilla.

Ja eikun tikkaamaan, tuli aikas siistit! (Kuva otettu ompelupöydän satavuotta vanhan loisteputki pöytävalon valossa, joten värimaailman on vähintään mielenkiintoinen ja haasteellinen.)

 (Jälleen kerran manaan taas tätä bloggeria ja sen asettelua! Mieleistä en saa, mutta olkoon, voi olla osa vikaa tietysti tuossa ulkoasussakin...)