lauantai 19. joulukuuta 2009

Tytöille joululahjat

Omien joululahjaompelukset voi jo esitellä, muiden sitten joulun jälkeen, ;)

Näissä Ottobren 5/2006 kaavalla tehdyissä velourasuissa on ehkä jotain Lapin henkeä... Tuohon rintapieleen vielä joku Kalevakorun linnun tyyppinen killutin.

Joka tapauksessa setti on hyvin isiystävällinen, puvut on tehty samalla kaavalla (A ottaa V:tä kiinni hurjalla vauhdilla), niitä voi pitää ristiin ja suoraan ja mielialan mukaan ja kaiken lisäksi housuissa on (myös 2-vuotiaalle) elintärkeä LAPPU takana!

Koristetikkaukset on tehty kolmella eri värisellä tikkauslangalla ja sanoa täytyy, ettei moinen pipertäminen oikein ole miun juttu. Valmista pitää tulla äkkiä, enkä mie jouda kolmatta tuntia suristamaan jotain hidasta kiemuraa. Vaikka hauskaltahan ne näyttää, ilman muuta!

maanantai 14. joulukuuta 2009

Marianne-villahousut

Talvi yllätti villahousunneulojan!
Kuten meillä Suomessa on tapana, tänäkin vuonna tuli talvi ja pakkaset. Siltikään villahousunneuloja ei ollut osannut varustautua tähän, vaan oli auttamattomasti myöhässä, mistä seurasi kaikenlaisia katastrofeja, kuten ulkoilemattomia lapsia, palelevia sääriä, kiukkua ja nenän vuotamista.

Onneksi villahousunneulojakin varastoja kaivelemalla löysi ongelmaan ensiavun; viime keväältä oli yhdet pöksyt jääneet kesken, vielä kunnon langoista. Ja illan hämärinä tunteina tuo tunnollinen villahousunneuloja neuloi kiireen vilkkaan puuttuvat 10cm toisesta lahkeesta ja viimeisteli pöksyt muutenkin, toivoen hartaasti, että ne mahtuisivat alati venyvän käyttäjän päälle edes auttavasti.

Näin voimme kohdata huomisen (ja 20 asteen pakkasen) taas vähän paremmin varustettuina!

Punaiset langat ovat Patonsin merinoa sekä keränloppu muinaista Loftia, valkoinen karitsanhahtuvaa. Luulisi tarkenevan. Mallina on Ullaneuleen Villapöpät.

torstai 10. joulukuuta 2009

Hameita

V on kitissyt useampana aamuna, että tahtoo laittaa päiväkotiin/kerhoon hameen. Tytöllä on kyllä hameita pilvin pimein, mutta vain yksi talvinen; farkkuhame. Niinpä äiti ompeli eräänä yönä lapselleen velourisen hameen.


Samoin iski äidin tajuntaan, ettei A:lle ole jouluksi juhlavampaa päälle. Tälläinen
syntyi sitten tänään. Toivottavasti se on tarpeeksi juhlava, vaikka kangas on ihan vaan velouria, eikä mallikaan kovin kummoinen. Helmapäärmeen sisällä on pyöreää kuminauhaa, vähän vetämässä helmaa kasaan.

Molemmat on tehty samalla Ottobren kaavalla, nyt iski akuutti fiikus, enkä muista numeroa. Malli on tosi kiva perushame, suunnilleen niin, että molemmilla kappaleilla on kaksi suorakaidetta, joista helmaosa laskostetaan kaarrokkeeseen sopivaksi. Ja kummari vain vyötärölle. Silti laskokset saavat perushameeseen hauskaa näköä ja kankaalla ja koristeilla on helppo pelata ja tehdä eri tyylisiä hamosia. Kaiken lisäksi sama koko menee pitkään, kun hame ei näytä hassulta, vaikka se olisi jopa vähän polven alle, muttei myöskään ihan lyhyenä.

tiistai 8. joulukuuta 2009

Kameralle koti

Kun nyt vihdoin mie sain sen uuden kameran, niin pitihän sille sitten heti tehdä arvoisensa koti.

Eli kameran vanulla pehmustettu suojus ja pussukka sekä kameralle että kameran tilpehööreille; laturille ja johdoille.

Malli omasta päästä.


Muuten tällä rintamalla on nyt näin blogin suhteen vähän hiljaista, koska, niinkuin tiedätte, tontut kulkee jo, eikä pakettien sisältöjen ole suotavaa paljastua ennen aikojaan! ;)

perjantai 27. marraskuuta 2009

Maija-jouluhiiri



Esikoinen nimesi tämän Tilda-hiiren Maijaksi. Nyt iski oikosulku, enkä muista mistä Tilda-kirjasta tuo on, jouluisesta kuitenkin.

Aika yksinkertainen ja hauska, varsinkin, kun menee siitä mistä aita on matalin; ompelun sijaan lakki ja lakin käänne, silmät sekä korvat on liimattu! =D Napin sentään viitsin ihan ommella... Häntään olisi tuonut kivempaa ilmettä vaikka ihan ohut satiininen nauha, mutta ei tuo villalankakaan hullumpi ole.

Saattaa olla, että Maijalle käy, kuten hiirille usein. Se saattaa lisääntyä pikapuolin!

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Välillä neuloen

mutta villaa A:lle edelleen, tällä kertaa söpöilytakki. Kuten voi todeta, se on todella kylmäilijä! ;)

Ohjeena on Ulla-neuleen Sikuriina, lankana Novitan Wind (silkkivillalanka). Kuva on hassun värinen, todellisuudessa tuo taustana oleva sohvan päällinen on luonnonvalkoinen... Mutta kuten todettu, kamera alkaa olla jo eläkeiässä!

sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Kylmäilijälle villapuku


















Myllymuksujen merinovillainterlockista.

A on sellainen vilukissa, että villainen kerrasto on todella tarpeen.

Lahkeita ja hihoja riittää vaikka naapurille, mutta jos se sitten myös menisi vähän pitemmän aikaa. Noitahan voi aina kääntää, aluspuvussa varsinkin.

Ei tuota huvikseen kyllä ompele, tavan koneella varsinkaan. Saumurilla se meni ihan kivasti kummempia venymättä, kun tarpeeksi laittoi differentiaalisyöttöä. Mie en ehkä edes halua kokeilla villaribin ompelua...

Mutta nyt passaa neitin ulkoilla, jos muori vielä ehtisi puikkoja heiluttaen saada seuraavan kerroksen villaa valmiiksi ennen kovia pakkasia!

torstai 29. lokakuuta 2009

Kitty sitä Kitty tätä

Meillä asuu yksi iso Hello Kitty -fani ja yksi hiukan pienempi, koska isosiskokin on. Siispä äiti hankki Hello Kitty -ompelumerkkejä. Ja hukkasi ne. Ja hankki sitten uuden, että saa V päiväkodin valokuvaan Kitty -paidan.

Kaava Ottobresta 4/2005.















Aplikaatioitakaan mie en ole juuri harrastanut, kun niiden siistiksi saaminen on tuntunut melkoisen hankalalta. Nyt mie olen kuitenkin rakastunut ja ihastunut kaksipuoliseen liimaharsoon! Ah, sen avulla voi tehdä mitä vain! Ainakin melkein. Niinpä mie olen tyytynyt ompelemaan nuo kuviot kiinni vain tavallisella tai vahvistetulla suoraompeleella, laakaompeleesta (tiheä siksak) mie en saanut mieleistä. Ehkä ne reunat vähän nuhraantuu ajan oloon, mutta ainahan sitä voi ajatella, että se on ollut ihan suunniteltua! ;)

tiistai 27. lokakuuta 2009

Hupparitakki tytöille

On ehkä maailman kätevintä, että lapset on lähes saman kokoisia (toinen 101,5cm ja toinen 95,5cm), paitsi silloin kun kyse on toppahaalareista (osta molemmille aina omat, kun isosiskon vanha ei enää mahdu pikkusiskolle). Mutta ei tarvitse päättää, kummalle tekee, eikä kummallekaan tule paha mieli.

Tässä siis huppari tytöille, kaava Ottobresta 4/2007.















Mie tein ekaa kertaa pääntien huolittelun tuolla tavalla kaitaleella, eikä vetoketjun ja kaitaleen liitoskohta ihan kestä päivänvaloa... =D

Mie en myöskään ole ihan sinut vetoketjujen kanssa. Erityisen hankalaa se on silloin, kun toinen puoli on kokonaan hukassa, mutta kyllä se yhden purkamisen vaati löytyneenäkin.

Mallissa on taskut molemmissa sivuissa, enkä mie meinannut laittaa niitä aluksi ollenkaan. Mutta lopputulos oli liian kalju ja valkoinen, joten olihan se tasku siihen pakko nyhrätä. Tietenkään tuota kirjavaa kangasta ei ollut koko taskun tarpeiksi, mutta sievästi leikkaamalla siitä sai pienen piristeen tuohon taskun suulle. Myöskään se ei ole varmasti kaikkien taitaan sääntöjen mukaan tehty, mutta onneksi tytöt ei vielä tiedä niitä!

Lopuksi täytyy vielä pahoitella kuvan "harmautta". Meidän esikoisen ikäinen kameravanhus väsyy jo aikaisin, eikä jaksa näin iltahämärällä oikein kuvata, edes kattovalojen ja salaman avulla. Kovasti hän kaipaa auringon paistetta tarkentaakseen kunnolla.

sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Ensimmäinen ongelma.

Lienee tuttu monelle muullekin, etenkin pienten lasten perheissä. Vuorokauden 24 tuntia ei riitä alkuunkaan.

Vaan silti sitä jossain välissä tekisi mieli virkistää itseään harrastuksella. Ja mikäs sen parempi harrastus, kuin sellainen, josta on myös hyötyä, kun on nuo lapset vaatetettava kuitenkin. Paitsi ehkä sellainen harratus, mikä kaventaisi vyötäröä? Mutta elämä on täynnä valintoja! ;)

Nyt on saksien alla jäämässä viimeset palat Eurokankaan palalaarista löytyneestä valkoisesta collegekankaasta. Se oli muuten löytö. Olihan se aika iso palakin, mutta siitä on jo valmistunut yksi paita (hihat ym. höysteenä toisesta kankaasta), neljät housut ja nyt meinaan vielä venyttää sen kahteen paitaan tytöille. Tosin niihinkin höystöksi myös jotain muuta.