Mummon keino ja jotain muutakin isille

Sekä äidinäiti että äiti kumpainenkin uusivat sukkiin teriä. Ensimmäinen varmaan puhtaasti siksi, ettei kallista lankaa heitetty hukkaan, eikä sitä niin ylimääräisiä ollutkaan. Jälkimmäinen ehkä tottumuksesta. Niin tai näin, myös minä päädyin uusimaan terät miehen villasukkiin, joille oli käynyt näin (huomatkaa parsittu kohta, joka on kulutettu puhki!!!):

Lankaa olisi varmaan ollut, ainakin kaupassa, eikä tottumuskaan niin vahva ole. Silti tuntui täysin järjettömältä heittä koko sukka roskiin, kun varsi kerran oli aivan käyttökelpoinen ja hyvä! Niinpä järkytin opiskelukavereita leikkaamalla saksilla (!) hyvän(!!! :D) sukan poikki ja vain terittämällä sen uudelleen. (Kuvassa nro 4 normaalikokoinen bambupuikko mittakaavana. ;) )

Ja sitten jotain isille viime sunnuntaina. Paidat on ihan Prismasta, mutta muu täysin uniikia. 

A:n "vähän omituinen maa", jossa on tonttuja:

V:n taideteos, jossa on kettu ja lumiukko, jotka ovat ystäviä sekä tähdenlento, jonka nähdessään kettu toivoi kukkaa ja se ilmestyi pihalle, vaikka onkin talvi (kuten leijailevista lumihiutaleista näkyy).

Yhteistuotantona tärkeitä sanoja isille. Muori tuputteli sanomalehtisabluunan avulla mustalle paidalle valkoisen sydämen ja kirjaili neitien sanelun mukaan.

(Ahvenlohi=hauki, etymologia: kala tuli katiskasta, josta yleensä saadaan ahvenia, mutta oli suuren kaupan lohen kokoinen, siis selvä ahvenlohi)

Valokuvausta varten

Olin jo aikoja sitten päättänyt, että tytöt saavat Michas Stoffeckesta tilatuista kankaista uudet paidat päiväkodin valokuviin. Ompelu vaan venyi ja virui, varsinkin kun mansikkakankaat ei ollenkaan iskeneet sitten hyppysissä... Sitten tuli deadline ja ompelukoneen piti surista viikonloppu. Tiistaisella tentillä ei ollut mitään tekemistä surinan kanssa 0:-) Mie en osaa -jälleen- päättää, että ollako tyytyväinen vai ei.  :/

Pikkunorsun T-paita (Ottobre 4/2006)

Ja Feniks-pusero samasta lehdestä.

 

P.s. kuvat on mitä sattuu, jälleen. Ensinnäkin innostuin kokeilemaan kamerasta uusia asetuksia valinnaisen valokuvauskurssin seurauksena ja lopputulos ei ollutkaan ihan ykkösluokkainen. Tietenkään en ottanut niillä perusasetuksilla toisia versioita... Sitten vielä Picasa suuttui jollekin ohjelmalle, joka miun tietokoneella oli. Nyt se toimii taas, mutten saanut muokattua kuvista mieleisiä. Kyllä niistä vaatteet näkee, vaikkei värit ihan yksi yhteen todellisuuden kanssa olekaan.

Viikonlopun saldoa ja vähän alkuviikonkin

Tuossa syysloman tyngällä ehdin vähän muutakin polkea ompelukonetta. Ensimmäisenä hamonen tytöille, ehkä enemmän kesätyyppiä ja kesällä se onkin jo leikattu. Kankaat on vähän "rapisevia" puuvillakankaita. Malli (ja kankaatkin :D ) on sama kuin tässä hameessa.Koko taitaa olla 110cm plus pituutta niin paljon kuin kangaspaloja riitti. :D Vyötäröllä on siis edessä kaksi "farkku"taskua.

Sitten jotain pientä pienistä tilkuista. Mie en osaa päättää, tykkäänkö vai en... Ainakaan en tykkää liian tiukoista "taskunsuuresoreista" (nehän on valetaskut) enkä vähääkään tuosta paksusta ribb-tyyppisestä resorista vyötäröllä. Vaan kun ei ollut ohutta valkeaa tarpeeksi... Ehkä nuo valkoiset resorit kaikkineen vähän kaivelee. :-? No kai ne lämmittää silti. Kyseessä Jumping-Jack -housut (Ottobre 7/2001), koko 62cm.

Ja sitten Ottobre-löytöjä. Minä onneton raukkaparka luin lauantai-iltana, että perjantaina Ottobren Rovaniemen myymälässä oli Kangas Karkelot: pakanloppuja pilkkahintaan. Toiveikkaana nyt maanantaina menin vielä koluamaan, eikä sieltä tyhjin käsin tarvinnut poistua. *hih*

Tikkikangasta on 1,2m, vaaleanpunaista raitaa 0,8m ja vihreää tasan yksi metri. Norsunauhaa myös metrin verran, yhteishinta 22,80€!!! Tikkikankaassa on siis vanu välissä ja vuorina fleece.

Ikinä aikaisemmin en ole ulkovaatetta ommellut. Mutta eihän tuollaista kangasta voinut jättää sinne kauppaan!! Nyt sitten pitää ratkaista, että mitä ja kummalle, kun ei siitä molemmille tytöille riitä kuitenkaan. Tai ehkä toiselle takki ja toiselle lakki. :D Norsunauha on heräteostos, miusta se sopi vaan niin hyvin tuohon tikkikankaaseen.

Syntymäpäivälahjoja ja lapasia

Tänään käytiin tyttöjen harrastus- ja muutenvaan kaverin (ovat aloittaneet harrastamisen samassa muskarissa kolme vuotta sitten, jatkaneet balettiin, sirkuskouluun, ratsasmassakin ovat käyneet ja nyt parhaillaan uivat maanantaisin loiskisliikkarissa yhdessä, äideistäkin on ehtinyt tässä taipaleella tulla ystäviä <3 ) ja pikkuveljensä synttäreillä. Äkkiä jotain lahjaa... Liikkarissa meidän tyttöjen siilipeppualuset on herättäneet ihastusta, joten siis sillaiset! Ja tytöselle vähän vaaleanpunaisia hiusvärkkeitä, pojalle Salama McQueenia lisäksi. Tuollaisen huivipannan ompelu olikin tosi simppeliä, sellaisia siis tehtailemaan omillekin! :)

Luentojen aikana on jotain syntynyt valmiiksikin, kummallekin lapselle lapaset. Molemmissa on lankana joku kaapista löytynyt Nalle, puikot on kolmosta. Oikean puoleisessa 40 silmukkaa, vasemman 38. Ja voitteko kuvitella, jälkimmäinen ei sitten millään mennyt tasan neljälle, vaikka kuinka koitin! :D :D :D Että sellanen päässälaskutaito... Vasemmanpuoleisessa on kämmenselkä myös 1o1n -joustetta, että sain kapoiseen käteen istuvan tumpun. :)

Farkkuista

Meillä asuu kaksi mekko- ja hameolentoa. "Mitä te haluaisitte laittaa päiväkotiin tänään päälle?" "Joku hame tai mekko!" Tämä keskustelu käydään joka ikinen arkiaamu! Jopa siinä määrin, että V:n eskarikaveri oli ruvennut epäilemään, onko V:llä (sisä)housuja olemassakaan! Mekkoja ja tunikoita onkin ihan kivasti, löytynyt Prismasta ym. ohimennen, mutta farkkuhameita mie olen kaipaillut vaatekaappiin. Lähinnä sen takia, että ne sopivat minkä tahansa paidan kanssa. Kerran blogikierroksella törmäsin vanhojen farkkujen kierrätysideaan.

Tänään vihdoin sattui sellainen päivä, että miehellä oli viikonloppuvapaa, ei tenttiä tulossa, eikä muutakaan akuuttia, joten saatoin levittää omat puhkipidetyt farkut olohuoneeseen ja vähän saksia...

Saksimisen tuloksena kaksi hyvin simppeliä, kahdeksasta suikaleesta koottua farkkuhametta, joissa pituus ja jousto sallii hyvin leikkimisen. Kivoja perusarkihameita! :)

Kolmannen kohdalla oikaisin ja otin vain kaksi bootcut-mallisten farkkujen lahjetta ja yhdistin ne hameeksi. Tästä tuli enemmän sellainen sievä, kaupunki tai "koulu"hame, jossa ei kontata pitkin lattioita, koska nämä farkut ei olleet stretchiä ja hamekin on aika kapea. Alunperin olin ajatellut, että se näyttäisi suunnilleen tältä:

Piristykseksi ajattelin silittää siihen yhden Hello Kitty -merkin. Kas näin.

Jaahas, hupsis, meni takakappaleen puolelle kaikesta huolellisuudesta (ai mistä?!) huolimatta... Kuvassa se ei ehkä näy, mutta tuossa on nyt siis keskellä edessa resorin yhdistämissauma.

Onneksi asia voidaan ratkaista luovalla saumansijoittelulla!
Eli resorin sauma sivulle ja alunperin sivusaumaksi ajatellut ihan farkuista peräisin olevat tikatut saumat tehosteeksi eteen ja taakse! B-) Inno -ohjelman Markolta opittua: mitä et pysty peittämään, korosta! Vaan toimi miusta tälläkin kertaa ihan hyvin! ;)


P.S. Olen siis aloittanut tänä syksynä kasvatustieteen opinnot, joten ompeluaika on niin sanotusti kortilla, ottaen huomioon miehen ilta- ja viikonloppupainotteisen työn! Mutta luennolla onneksi puikot heiluu. Mitään en kyllä ole vielä ihan valmiiksi saakka saanut, mutta kaikenlaisia rojekteja on meneillään. ;)

Sieniä ja siilejä uimahallissa

Ostin aikanaan tämän PUL-palan ihan vain kuosin takia, vaikka A olikin jo kestovaippailu-uran lopettanut. Oli vaan pakko saada... :D Mutta kas, löytyi sille käyttökin! Tytöt aloitti tänä syksynä uimakoulun tai Loiskis-Liikkarin, millä nimellä se varsinaisesti kulkee. Pikkuhiljaa alkoi tympimään a) se että koko uimakassi on märkä, kun eihän tytöt juuri uikkareitaan kuivaksi rutistele b) pakata mukaan hedelmäpusseja märkiä uikkareita varten, jotka jää käyttämättä c) ottaa joka kerta kertakäyttöinen peppualunen saunaan mennessä.

Niinpä rupesin miettimään, voisiko jotenkin rakennella peppualusen, joka toimisi myös märän uikkarin kuljetussysteeminä. Uimahalliinhan suositellaan muovitettua alusta... Haa, PULia ja bambujoustista, mukava pepulle, pitää pöpöt lauteiden puolella ja suurimmat kosteudet uikkarissa! Miulla oli hienot naru- ja neppiviritelmät mielessä, mutta sitten järki voitti. Kokeillaan nyt edes ihan vaan tavallista, neliskanttista alustaa, johon se uikkari kääritään sitten lopuksi.

Alustoja ommellessa mieleen muistui kaksi asiaa. Miksi meillä ei niin hirveästi taskuvaippoja käytetty :D ja miksi miun hiusnipsit ja -pinnit on siirtyneet ompelutarvikkeisiin...

 Hyvin on toiminut ihan pelkkä kääriminen ja kyllä on olleet suositut aluset. Puoli liikkariryhmää taitaa olla tilannut samanlaiset. :D

Syksyn viileisiin

Tämähän näyttää huolestuttavalta, jo toinen itselle tullut käsityö peräkkäin! :D Tosin hartaasti tämän valmistumista onkin odotettu ja mieleinen tästä tuli! Hyvää kannatti siis tehdä kaksi kokonaista vuotta...

Lanka on Novitan Puro, värinä muistaakseni kanervikko. Ei taida tämä lanka olla enää tuotannossa, harmi sinänsä on niin miun väristä! Malli on vanhasta Novitasta, tosin hihoja mie muokkasin hiukan käytännöllisemmiksi. *hih* Ajattelin, että on ihan hyödyllistä, jos villapaidan hiha mahtuu vaikka takin hihan sisään, eikä toisaalta hankaloita kirjoittamista ihan kauheasti. :D Kauluksen kohdalla meinasi usko loppua, siinähän oli isompi työ kuin missään muussa kappaleessa! :O Mutta -kuten sanottu- lopputulos on mieleinen ja neulomiskärpänen taas puraissut!