Ostin aikanaan tämän PUL-palan ihan vain kuosin takia, vaikka A olikin jo kestovaippailu-uran lopettanut. Oli vaan pakko saada... :D Mutta kas, löytyi sille käyttökin! Tytöt aloitti tänä syksynä uimakoulun tai Loiskis-Liikkarin, millä nimellä se varsinaisesti kulkee. Pikkuhiljaa alkoi tympimään a) se että koko uimakassi on märkä, kun eihän tytöt juuri uikkareitaan kuivaksi rutistele b) pakata mukaan hedelmäpusseja märkiä uikkareita varten, jotka jää käyttämättä c) ottaa joka kerta kertakäyttöinen peppualunen saunaan mennessä.
Niinpä rupesin miettimään, voisiko jotenkin rakennella peppualusen, joka toimisi myös märän uikkarin kuljetussysteeminä. Uimahalliinhan suositellaan muovitettua alusta... Haa, PULia ja bambujoustista, mukava pepulle, pitää pöpöt lauteiden puolella ja suurimmat kosteudet uikkarissa! Miulla oli hienot naru- ja neppiviritelmät mielessä, mutta sitten järki voitti. Kokeillaan nyt edes ihan vaan tavallista, neliskanttista alustaa, johon se uikkari kääritään sitten lopuksi.
Alustoja ommellessa mieleen muistui kaksi asiaa. Miksi meillä ei niin hirveästi taskuvaippoja käytetty :D ja miksi miun hiusnipsit ja -pinnit on siirtyneet ompelutarvikkeisiin...
Hyvin on toiminut ihan pelkkä kääriminen ja kyllä on olleet suositut aluset. Puoli liikkariryhmää taitaa olla tilannut samanlaiset. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti