Syyskeiju ja vankikarkuri...

Tyttöjen vauva-aikaiset vaatteet ovat tulleet tiensä päähän jossakin kohtaa viiden serkkutytön kierrosta, joten E:lle piti vähän omella lisää. Kaavana Happy Squirrel -body ja Little house -housut (Ottobre 1/2012).

Hiukan tuo raidallinen asu on takaa päin kuin vankikarkurilla, mutta mitäs me siitä! ;)

Kesäiset rimpsuhameet

Aikanaan jäi laittamatta, niin laitetaan nyt. Kesäiset rimpsuhameet Ottobrelta mukaan tarttuneista valmiista kolmen kankaan pakoista. Sen verran sotkin, että kumpaankin hameeseen saatiin myös pinkkiä... Luonnollisesti! Palat on suorakaiteen muotoisia, noin suunnilleen hatusta (Mekkotehtaan kirjan "röyhelöt" kappaleesta otin vähän vinkkiä, että minkä verran pitempi seuraavan kappaleen olisi hyvä olla), helmassa rullapäärme ja rypytetty suoraan saumurin differentiaalisyötöllä. Aika kivasti toimi tuollaisilla ohuilla kankailla. :) Ja ennen kaikkea, olipa nopeat hamoset tehdä! Ihan vaan vähän piti isosiskoja houkutella "jos leikitte nyt E:n kanssa, äiti saa nämä teidän hameet valmiiksi..." ;)

Omppuja ja pinkkiä

Isot tytöt olivat viikon verran mummilassa, niin johan oli äidillä aikaa tehtailla vaatetusta. Koska Mekkotehtaan kirjaa tässä vielä odotellaan, mie käytin vanhoja tuttuja Ottobren kaavoja. Idean otin Hopscotch-tunikasta (3/2012), mutta pituuden Hoops- t-paidasta samasta lehdestä. Pituudet oli kokoa 122, leveys 110cm... Helmoihin laitoin kaikki jäljelle jääneet kankaat, ei niistä kovin liehuvia tullut, mutta kelpasi kuulemma. ;)

 Pikkusisko sai samassa hengessä uusimmasta Ottobresta (4/2012) Autumn Bouguet -tunikan. Siihen tein leikkaussauman kumilankapoimutuksen kohdalla ja koitin ensin poimuttaa sitä framilonilla, vaan ei tullut hyvä. Palasin kumilankaan, toinen kulkee paininjalan leveyden verran sauman yläpuolella, toinen saumanvarassa ja tästä tuli miun mielestä aika soma.

Omppu-applikaationkin jaksoin väsätä, lehti on tehty niin, että se kiinnittyy vain ompun alle.

 Sitten juostiinkin jo seuraavissa vaatteissa kuvauspaikalle.

 Isoilla tytöillä jo hyväksi havaitut Kerttu-tunikat (Ottobre 1/2009) ja neiti E:lle nirunarumekko (Ottobre 1/2008). Kertuissa on siis samat kankaat kuin vauvankin mekossa, vaikkei ne ihan hyvin näykään. (Huomatkaa varpaita pistelevät muurahaiset... )

Isomman ja pienemmän lankatöitä

Ensimmäisenä suuri ylpeyden aiheeni, äitienpäivälahjaksi saatu liina. <3 Neiti A oli sen päiväkodissa kirjonut, huomatkaa keskellä oleva traktori. *hih*

Toinen on pikakatsaus pienen E-neidin villahousuvalikoimaan. Syksyn ja nyt kevään aikana neulottuja, nelosen puikoilla. Lankoina Pelson luonnonruskeaa hahtuvaa, Reggae extrafine-, Patons, Nimbus- ja Loft -merinot. Vyötäröllä 64s, korkeus vyötäröltä ennen jalanteitä/haarakiilaa n.15cm ja haarakiilassa 5x2s lisäykset sekä edessä että takana joka toinen krs.

Punaruskeissa yksi 50g kerä riitti juuri ja juuri vyötäröön ja lahkeisiin, piti keriä kahdelle kerälle ja tein niin pitkät lahkeet kuin riitti. Revontulen väriset merinopöksyt on oikeasti tehty kahdesta langasta raidoittaen, pinkkiä jäi vielä sen verran lyhytlahkeisista housuista. Samoin oranssit raidat toisissa pitkissä on jämiä lyhytlahkeisten resoreista. Herkkäihoisten lasten äitinä miulla on tapan tehdä resorit takuulla kutittamattomasta merinosta ja housuosa sitten pitävämmästä hahtuvasta.

Pääsiäistipu?

Nallen Päivänkakkara on kyllä niin ihanan keväisen väristä, että sopii hyvin pääsiäisenä neulottavaksi. :D

Haalarin jämälangasta vielä siksakmyssy, tumput ja sukat, puikot 3mm

 

Myssyssä on 32 silmukkaa ja 16-16-12-12-16-16 kavennuksi ja lisäyksiä.

Tumput on peukalottomat, käännettävällä varrella, samoin 32:lla silmukalla. 7cm  vartta ja 6cm sileää ennen kavenuksia.

Sukissa on varressa 40 silmukkaa, resorin kohdalla 32 silmukkaa, jalan päällä 14 silmukkaa ja 15 krs korkean kantalapun reunasta poimittu 8 silmukkaa. Kiilakavennuksen joka toinen krs ja 20 krs:n jälkeen kärkikavennukset.

Vauvoille, vauvoille

Teema "Ottobre 1/2012" jatkuu.

Ensin nepparibody ja perusvelourhousut uuden sukupolven ensimmäiselle poikavauvalle! Tällä hetkellähän näitä on vasta seitsemän tätä toista lajia. *hih* Nepparilista onnistui kohtuudella, vaikka ensimmäinen versio meni luonnollisesti vikaan. Ei se ollut niin hankalaa, kuin olisi luullut, mutta ei tuosta kyllä lempparikaan tullut. Vanha kunnon kirjekuori taitaa viedä voiton. Tai ihan kietaisumalli, jos kankaankappaleet antaa myöten. Hihat ja housujen lahkeensuut on babycordia, mutta niin unelman ohutta ja pehmeää, ettei juuri trikoosta erota, jollei erikseen kokeile joustoa!

Kotiin jäävät unihaalari ja samalla kaavalla tehdyt velourhousut.

Kankaat oli kaukalopussista ylijääneitä, ohjeessa menekki oli kohtalaisen reilulla kädellä annettu. Vieläkin taitaisi muutaman pöksyt saada velourin jämistä. Siilit on kauan sitten saadun palasen viimeiset rippeet.

Lampaantalja ei ollut ehkä se paras mahdollinen kuvausalusta näille luonnonvärisille pikkuvaatteille. :D

Palmikkohaalari vauvalle

Saa nähdä, onko tuleva käyttäjä yhtä itsepäinen kuin haalarin neuloja... :D Sain useita ennakkovaroituksia tätä haalaria koskien, liittyen lähinnä nappien määrään, yleensäkin haalarin käyttömukavuuteen ja pitkäikäisyyteen liittyen. :D

Totta. Nappeja on aika monta, kaikkiaan 12. Ja kyllä. Takki ja housut ovat huomattavasti pitkäikäisemmät käytössä kuin haalari. Mistä sen tietää, mikä on tulijan selän ja raajojen kokosuhde. Silti, kesällä seitsemän täyttävää V:tä lainatakseni: "Mutta kun mä halusin!" :D

Novitan ohjeella Nalle-langasta. Tuota limen(?) vihreää ja Kukkaketo Päivänkakkaraa raidoittaen, neljä päivänkakkaralla ja kaksi kerrosta vihreällä. Näin siksi, että miusta tuon päivänkakkaran värit oli tosi herkulliset ja ihanat, mutta en voi sietää tasaraitavärjättyjen lankojen eripaksuisia raitoja, kun työn silmukkamäärä muuttuu! :D :D Joten vihreä on hämäämässä joukossa ja tuomassa säännöllisyyttä, varsin kiva tuli. "Vaikka itte sanonkin!" :P Vihreää jäi muuten tasan 4g jäljelle yhdestä kerästä! Tarkkaa, etten sanoisi... Koko on siis 60cm.

Seuraavan varoituksen sanan sain nappivalinnasta. "Sä vielä hermostut noihin sammakonsilmiin kun ne sotkeutuu napinläpiin ja vauva huutaa pukiessa pää punaisena." Paljon mahdollista. *hih* V:llä on ollut yksi villahaalari, jossa oli ankkanapit, niidenkin nokkien kanssa on joskus puhuttu hiukan rumemmin... Eikä niitä ole kuin viisi tai kuusi. "Muttakun..." :D

(Lumisateisen(!) iltapäivän valossa kuvista tuli jännän sinisiä, eikä kuvankäsittelyohjelmakaan oikein voinut niille mitään...)