Hameita ja legginsejä

Mekkojen kanssa tarvitaant tietysti legginsejä! Ei kun tehdas pystyyn. =D Tosin kangaskaupassa vilkutti niin mainio kangas, että kerrankin mie otin sitä sen verran, että myös itselle!


Hameet on tehty ilman kaavaa ja legginsitkin enimmäkseen vanhojen perusteella muokkaamalla.

Mekkoja, mekkoja...

Pikkuneitien kesämekkokausi jatkuu, tosin nyt entistä pienemmässä mittakaavassa! Päästiin ihailemaan vajaa kaksikuista tyttövauvaa, joten mitäpä muuta viemisiksi kuin mekko! =D

Malli on vanhasta Ottobresta, 1/2002 ja miun ikisuosikki tyttövauvan kesämekoksi!

Helma on auki sekä edestä että takaa ja sitä riittää, joten sylissäkään se ei nouse korviin.

Eteen mie ompelin vielä pienen rusetin.

Mekon ainoa kiinnitys on kaksi solmimisnauhaa takana. En tiedä, olisiko napit olleet parempi vaihtoehto, tähän hätään ei kuitenkaan ehtymättömässä nappipurkissa ollut sopivia...

Samoin ehkä kokonaisuudesta olisi tullut rauhallisempi, jos mukana olisi ollut jotain toista, ehkä yksinkertaisempaa kangasta, frilloissa tai etu- ja takakappale, mutta senkään miettimiseen ei tällä kertaa ollut aikaa. Ehkä tuossa silti kelpaa kesää viettää! ;)

Mansikka-aika!

Posti toi tulleessaan ihmeellisen yllätyksen, Ottobren lahjakortin! Sitähän piti päästä heti kuluttamaan ja V saikin ihan itse valita itselleen mekkokankaan.

Ottobren 1/2008 Rose-mekon kaavalla syntyi tälläinen. Ja mie uudistin "rakkauteni" vetoketjuihin... Mikä peikko siinä on, ettei ne ole yhteistyökykyisiä miun kanssa?!

Ilmeisesti täytyy tämän neidin kohdalla siirtyä jo kokoon 110, ei noissa 104:ssa ole enää juuri varaa. Vaikka helmaan tietysti saisi mittaa helposti. Joku vipsaus taisi käydä joko pääntiekaitaleen mittaamisessa tai jossain, joka tapauksessa alunperin tuo pääntien rypytys jäi liian vähäiseksi ja kaulus ihan römpsälleen edestä. Pari pientä laskosta hoiti homman, eikä ne juuri näykään sieltä muiden kurttujen seasta. =D

Mansikoita riitti vielä myös Ottobren Kerttu-tunika numerosta 1/2009. Ihana, nopsa ja hauskan näköinen tunika, näitä varmaan tulee vielä lisää. =D Erityisen hauskat miusta on nuo solmimisnauhat, jotka vyötärökujan sisällä on kuminauhaa...

Kesää kohti!

Vaikka lämpötila ei vielä helli, tytöt suunnittelee lumilinnan rakentamista ja joessakin on vielä jäätä, niin sen verran mieli auringon mukana on kääntynyt kesään, että vähän kesävaatetta tuotti ompelukone. Osansa toki on käsityömessuillakin, sieltä kun tarttui "pikkuisen" kankaita matkaan PeeKaan kojusta.

Jigsaw-liivihame ja Candy-housut Ottobresta 1/2008

Takakappaleellakin on oma frillansa...Mukaan piti saada vielä ympättyä nauhaakin!Lahkeensuussa on halkio ja solmimisnauha.

Tältä pikkuemännältä puuttuu ainoastaan se tupa, jota emännöidä! Vaan ehkä tuon ihan ison tuvan valmistumisen myötä myös pikkuemännät saavat sen omansa. ;)
Essumekko Ottobresta 3/2006 ja Sunny-lippahuivi 3/2008.

Essu on todellakin essu, molemmat "sivusaumat" kiinnitetään napein.

Ja vielä rimpsuhousut edelleen Ottobren numerosta 3/2006. Vielä tehdessä mie kuvittelin, että näistä tulisi housut tuolle essumekolle. Saa kuitenkin nähdä, mikä on totuus... Saattaa olla, että nämä saavat parikseen semmoisen mukavan trikoopaidan ja päätyvät vähän eri käyttöön, on nimittäin vaikea ajatella, kuinka nämä saisi vielä vähän enemmän näyttämään yöpuvun housuilta! =D

Pientä pienestä kankaasta

Yläasteen käsityötunteihin kuului vauvanvaatteen ompeleminen. Se oli jo silloin hauskaa, tosin omien ollessa vauvoja ei juuri tullut ommeltua. Nyt sattui kangasvarastossa olemaan pieniä trikoopaloja, joista syntyi jotain pientä. Eli kokoa 56cm! Ja kyllä oli kiva tehdä jotain pikkuista! ;)


















Kietaisubodyn kaava on Ottobresta 6/2007, potkuhousujen 3/2007.









Molempiin aplikoin vielä siilin myös etukappaleelle.

Unikkotunika

Viime kesäinen palalöytö pinkkiä pikku-unikkoa on odotellut kaapissa inspiraatiota ja nyt se koitti!

Toffee-tunika, Ottobre 3/2009 oli niin hauskan näköinen, että se oli pakko toteuttaa. Onneksi nämä meidän otukset on sen verran hoikkia, että Ottobren reilulla mitoituksella menee vielä nämä vauvamallitkin. Jopa niin, että tämäkin taisi olla leveydeltään koon 86cm mukainen. =) Tosin pituutta piti sitten lisätä vielä kokoon 92cm:ä vielä raitakaitaleen (V:n kevättakin vuoria) verran.


Vaikka muuten tunika on tosi yksinkertaita mallia, sen ompelemisesta teki erityisen hauskaa hihojen yksityiskohdat; kumilanka poimutus sekä rullapäärmehuolittelu. Kumilankapoimutusta mie olin kyllä tehnyt ennenkin, mutta rullapäärme oli uusi tuttavuus. Hauska ja helppo tapa huolitella, mutta pitää sisällään yhden peikon: saumurin lankojen värkkäämisen. Jos nyt johonkin muistilokeroon taas tallentuisi, että kun koskee saumurin lankoihin, ottaa sen riskin, että sitten seuraavat puolituntia langoittaa uudelleen ja uudelleen. ;)

Lopuksi vielä Kukkakeiju

Trikootunika

Kuten näkyy, tämä muori on käyttänyt viime päivät todellakin omiin puuhiinsa ja niinpä meillä kuuluukun kumman usein jotain seuraavan kaltaista: "Älkää tytöt vetäkö niitä vilttejä/pehmoleluja/vaatteita/tms. pitkin lattiaa, kun äiti ei ole imuroinut..." ;)

Mutta siis jämäpaloista Cécile trikootunika, Ottobresta 3/2009. Ja todellakin jämäpaloista, valkoinen resori laatikon uumenista, raidallinen trikoo jouluinen mummin palakaupan löytö ja kukkakangas A:n kevättakin vuorta.

Kukkakangas meni vielä niin tiukille, että etukappaleelle piti tehdä sauma ja tere. Olisi vaan saanut olla alempana, nyt tuo on sen verran jäykkä, että kumilankapoimutus ei oikein pääse esiin...

Mutta vihdoinkin myös tuo kaitalehuolittelu alkaa sujua!